maanantai 18. toukokuuta 2015

Rakkautta ensisilmäyksellä

 

Ikeassa pyörähdin tässä eräänä päivänä ja kukkaosastolla vilahti erään rouvan ostoskärryissä kiinnostusta herättävä perhostaulu, joten tein täyskäännöksen samantien ja suunnistin takaisin juuri taakseni jääneelle tauluosastolle.

Ja sieltähän niitä tauluja löytyikin, ja se oli juurikin niin kaunis ja suloisen harmooninen kuin olin uskonut vilaukselta näkevänikin.
Yksinkertaisen kaunis - ja väritys täydellinen.

 
[ Taulu 'Bispgården', 179kr / 14,99e - Ikea ]

 Ja mihin muualle taulu sopisikaan yhtä hyvin kuin lastenkamariin tytön huoneen puolelle
 

Kiitos ihan mielettömästi jokaiselle edellisen postaukseni Minecraft-synttäreitä kommentoineille.
Kommentteja on niin mukava lukea ja erityisesti sellaisia vielä, joissa kerrotaan saaneensa ideoita ja inspiraatiota

Huomasin juuri, että viikko taas mennä vilahti johonkin. Tämä toukokuu onkin täynnä monenmoista, joten ei ihme, että aika lentää. (Eikä varmaan olla ainoa perhe, jolla juuri tämä toukokuu tuntuu olevan menoa toisen perään.) Juhlittu on vapun lisäksi paritkin synttärit ja äitienpäivää, on ollut balettiesitystä ja yhdet vauvakutsutkin. Tuloillaan vielä eskariin tutustumista, kevätjuhlia ja lisää synttäreitä.
Ja kaiken päälle toki perusharrastusmenot. Kyllä on mukava kun kesäloma alkaa ja menot hiukan rauhoittuu ;).
(Vielä kun tulisi se kesäkin...)

P.S. Löytyykö innokkaita listoittajia? Juu, ne lattialistat eivät ole vieläkään löytäneet omille paikoilleen. *Huokaus*  
Ei niiden olemattomuus oikeastaan koskaan muuten häirtise, mutta aina kuvissa se pistää ikävästi silmään.
P.P.S. Jotain uutta vilahtaa muuten näissä kuvissa, mutta siitä sitten lisää toisella kertaa.

Ihanaa & aurinkoista alkanutta viikkoa!

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Minecraft-synttärit


Kun syntymäpäiväjuhlien teemaksi valikoituu jokin sellainen, josta äiti ei liiemmin tiedä montaa asiaa, 
on hyvät netistä löytyvät vinkit ja ideat kultaakin kalliimpia.
Näin juhlien jälkeen on tosin hyvä todeta, että nyt on hallussa hahmojen nimet ja muutamat muutkin jutut. Toki pelistä en edelleenkään kauheasti tiedä eikä tarvinnekaan, sillä isähän osaa ja ymmärtää ;).


  Juhlien koristelupuoli hoitui näppärästi, kun pompomit olivat valmiita jo aiemmista juhlista. Tai no vihreän palleron tekaisin vielä värivahvistukseksi sekaan edellisenä iltana (kun kätevästi sattumalta löysin kotoa vihreää silkkipaperia). Ihan extempore kokeilin myös superhelppojen paperikoristeiden tekoa lahjapaperista. Eli ovat vähän kuin viuhkoja, mutta kiinnitetty vain molemmista päistä toisiinsa (keskelle nitojalla niitti ja päihin teipit) ja ripustettu narulla kattoon roikkumaan. Nämä koristeet (3kpl) tein 10 minuutissa.
Netistä tulostin Minecraft-logon koristeeksi isoimpaan. (Näkyy yllä kuvissa.)
Lisäksi vielä lattialle lasten iloksi teemaan sopivia vihreitä ilmapalloja ja hiukan lahjanarua kattolamppuun.
TADAA(!!) - juhlakoristelu valmis :D. Ei mitään suurta, mutta tarpeeksi näyttävää kuitenkin.
Tunsin päässeeni hyvin helpolla tällä(kin) kertaa.



 Kaverisynttäreitä ei vielä tälle keskimmäisellemme erikseen pidetty vaan juhlittiin lähisuvun ja ystävien kesken yhteisesti. Valmista kattausta en siis pöytään tehnyt vaan vieraat kahvitettiin tulojärjestyksessä.

Sokerimassalla tuli hiukan leikittyä jälleen ja siitä tehdyt koristeet on kyllä tosi hyvät siitä syystä, että ne voi tehdä useita päiviä aiemmin valmiiksi kuten itse tällä(kin) kertaa tein. Muun muassa kakun miekkakoriste olisi vienyt ihan turhan kauan aikaa, jos sen olisi kokonaisuudessan jättänyt vasta juhlapäivään. Valmiiden palojen kiinnitys oli kuitenkin muutamassa minuutissa hoidettu homma.

Creeper-muffinssien suut leikkasin ihan yksitellen. Sehän olikin aika homma! Ja jos tarkkoja ollaan, niin näihin kasvoihin ei tullut ihan oikea pikselimäärä, mutta tärkeintä kaiketi tunnistettavuus :D. Kuorrutteeksi tein hopeatoffeen makuisen kermavaahdon (kuumensin 2 dl kermaa kattilassa sulattaen sekaan n. 20kpl hopeatoffeita. Jäähdytin yön yli, vatkasin täysin kylmänä ja pursotin mokkapalapohjataikinasta tehtyjen muffinssien päälle). Ihan huippuherkkua! Jopa meidän neiti, joka ei kermavaahdosta välitä yhtään, niin tykkäsi kovin :D. (Tuoksu houkutti hänet maistamaan.)

Ruokapöydältä tarjottiin siis kakku ja minimuffinssit sekä anopin taikomat lohi- sekä jauhelihapasteijat (jotka eivät harmikseni näihin kuviin ehtineet saapua). Saarekkeen päältä tarjoiltiin sitten lähinnä lapsivieraita (sekä lapsenmielisiä vieraita) ajatellen pientä teemahenkistä purtavaa :).


Ja jälleen hirmuhelppoja juttuja:
- Aiemmissa juhlissa olleisiin mehupurkkeihin (vauvansosepurkeista) liimailin ylijäämäliitutaulutarrasta kasvot -> vihreää (päärynänmakuista) Mehukattia sisään ja Creeperin päät valmiit juotaviksi ;).
- Netistä löytyneistä Minecraft-kuvista tulostin pienet kortit kippoihin, joihin sitten keksittiin kuvanmukaisia herkkuja tarjolle. Irtokarkkihyllyllä oikein piti pohdiskellä mitkä näyttivät parhaimmilta dynamiiteilta :D. (Kaikkea sitä tuleekin tehtyä...)
- Sipsikulhokin sai teemaan sopivan juhla-asunsa Minecraft-tulosteella.

Niin tai näin, juhlat olivat ihanat!
Kerrankin oltiin kaikki hoidettu hyvissä ajoissa valmiiksi ja muutenkin juhlissa pääsi nauttimaan rauhassa vieraiden kanssa seurustelusta.
Meän tuore 6-vuotiaskin oli ihan onnensa kukkuloilla - ja mikäpä sen tärkeämpää ♥.

Pikkuveli huuteli "poppa, poppa!", kun isoveikka puhalteli kynttilöitään :). Tässä tilanne on juuri ohitse, mutta ihmetys on pienellä edelleen valtava.

Kiitoslahjapussukoita en alkanut kasailemaan pikkuvieraille vaan tällä kertaa mentiin pienin vieraslahjoin. Netistä löytyi hamahelmikuviomalleja näihin kivoihin Minecraft-eläimiin ja miekkoihinkin. Lasten avustuksella näitä sitten kasailtiin yksi iltapäivä - ja ehkä iltakin ;). (Mukavaa puuhaa!)
Kuvioista sai näppärästi tehtyä kaulakoruja ja juhlissa sitten pujotettiin jokaiselle pikkuvieraalle heidän tullessaan teemajuhlaylläri kaulaan ♥.

 Vahingossa ostin muuten pimeässä hohtavia vaaleanpunaisia hamahelmiä, joten miekkoihinkin sitten haettiin pimeässä hohtavat vaaleansiniset helmet. Vahinko osoittautui hyväksi tuuriksi, sillä onhan pimeässä hohtava juttu aina parempi! Heh. Uskoisin, että näistä lahjoista on ollut iloa - ainakin poikapuolisilla lapsilla, joille Minecraft voi muutenkin olla aika kova sana ;).

Näitä synttäreitä juhlittiin siis viikko sitten
- ja tänään juhlittiinkin puolestaan minua=äitiä, lasten mummoja ja isomummoa. Ehkä vapustapääsiäisestä alkanut juhlaherkkuputki vihdoin helpottaa hetkeksi. (O-ou...)
Mukavaa alkavaa viikkoa!

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Perhosia ynnä muita


Kevään ensimmäiset perhoset bongattu Lumimäeltä! Ihanaa :D
(Vaikkei kaikki lumet edes ole vielä sulaneet...)
Tai 'ihka eka' bongattiin keskimmäisen kanssa kyllä jo huhtikuun puolella muutama päivä ennen vappua.
Se vuoden ensimmäisen perhosen näkeminen on jotenkin aina yhtä riemastuttava tapahtuma. Siitä aina tietää, että kesä on ihan nurkan takana 
- ja mikäs sen parempaa ;).

Muitakin mukavia luontojuttua olemme saaneet viime aikoina seurailla; suurimpana toki aina joutsenten saapuminen joelle (jo kk sitten), mutta myös kuovien ja uusimpina tulokkaina pihapiirissämme hauskan töyhtöhyyppäpariskunnan seuraaminen. Kuopuskin viihtyy ikkunan vieressä pihalla hyppiviä otuksia katsellen ja suu sekä silmät pyöreinä huutelee "ti-tyy" ja "oh-hoh". Pienen riemua ja ihmetystä on niin mukava katsella.
(Eikä yhtään harakkaa tai muuta ti-tyy:tä saisi jäädä välistä! :D )

Hauskasti sattui tässä muutamia päiviä sitten kun juuri lasten kanssa katselimme suurta räkättiparvea pihalla. Yhtäkkiä nimittäin pyrähti koko rastassakki lentoon kanahaukan heitä hätyytellessä. Eipä ollut meillä ikkunan vieressä katsojilla ja haukalla kuin muutama hassu metri välissä. Ja ihan suoraan silmien edessä. Oli kyllä huikean upea kokemus! Ikinä en ole haukkaa noin lähellä nähnyt livenä/luonnossa.

Eilen ja jälleen tänään bongattiin pihalta myös sepelrastas (onko tuttu?), jota en muista aiemmin nähneeni. Tai en ainakaan tunnistanut (hiukan erilainen on kuin mustarastas). Piti tuo rastaslaji ihan googlettamalla etsiä. Harvinainen laji onkin kyseessä, kun niitäkin on Wikipedian mukaan vain 100-200 paria Suomessa (Lapissa) ja elinympäristönä tunturit sekä vaarat. Muuttoaikoina voi tosin tavata kivikkoisilta alueilta - eli esimerkiksi nyt sitten vaikkapas meän leikkimökin viereiseltä kivikasalta :D.

Ikä se alkaa näemä minuunkin vaikuttaa kun lintujakin jo tähän tapaan tulee seurailtua. Miehelle jo vinkkasinkin (puoliksi leikilläni) sää/eläinhavaintomuistikirjan ostamisesta :D.

Vappu meni meillä kotoillessa ihan oman perheen kesken, kun perinteinen vappuseura (ystäväperhe) sairastui. Simaa saimme juotua ja munkkeja sekä muita herkkuja syötyä kyllä yllin kyllin. (Sehän me kyllä osataan ilman seuraakin :D.)
Toisaalta kotivappu vailla sen kummempaa ohjelmaa oli ihan mukava niinkin ja saimmehan hyvin aikaa käytetyksi keskimmäisen synttärivalmisteluihin.
Toki mies käytti lapsia kaupungilla katsomassa vappupäivänä perinteistä kulkuetta - ja itse puolestaan hyödynsin tuon rauhallisen hetken ja tanssahdin imurin/luudun kanssa kotosalla ;).

Keskimmäisen synttäreitä tosiaan juhlittiin viime sunnuntaina ja koitan saada kuvia tänne blogiinkin teille kemuista nähtäville. Instagramin seuraajat saivatkin viime viikolla hyvän vinkin mihin teemaan se tämä tuore 6-vuotias poikamme oikein päätyikään... :D (Hiukan haastetta mulle, mutta oikein kivat ja kivannäköisetkin juhlat aikaan saatiin lopulta!)


Hiihtoloman aikaan ostamani Annon puinen sieni löysi muuten lopulta paikkansa huonekuusimetsästä eteisestä, josta tämä näkymä siis tuonne meidän "kodinhoitohuoneeseemme" on (josta kuvia siis tällä kertaa perhosjulisteen inspiroimana). Ehkä himpun verran syksyistä, mutta kyllä näitä katselee kesän täällä eteisen puolella :D.

Eipä mulla muuta kuin aurinkoisia kevään jatkoja jokaiselle täällä piipahtavalle!
Kiireitä on koko kuu täynnä, mutta koitan aina väliin tännekin ehtiä.

Haleja jokaiselle!

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Söpöilyä yllin kyllin ♥

(Käsipeilitaulu - Colore. Balettitauluteksti netistä tulostettu ja loput hyllyn jutut itse tehtyjä.)

Meän neitokainen (7,5v) pitää edelleen vaaleanpunaista suosikkivärinään, ja se kyllä tuleekin hyvin ilmi täällä tytön puolella lastenkamarissa ;). Tykkään kovin itsekin kyseisestä hempeästä väristä ja olen iloinen, että "pinkkikausi" on kestänyt näinkin pitkään. Kun tämä söpöstelyvaihe tytöllämme menee ohitse, on kaiketi kehiteltävä jokin paikka/kolo kotiimme näille vaaleanpunaisille suloisuuksille... Pojillekaan kun kyseistä väriä ei oikein osaa laittaa - ja tuskin saisikaan, hehe ;).


Oikein söpöä täällä neidin puolella huoneessa kyllä on, mutta tykkään kovin sen rauhaisasta tunnelmasta. Ihmeen siistinä tyttö pitää puoltaan (sänkyä ei kyllä oikein meinaa pedata), mutta harvemmin yksinään leikkien touhut lattianrajassa enää ovatkaan. Toki sitä voinee myös selittää osin perheen kuopuksen innokkuus siskon leikkeihin... Legoja rakentelee meän tyttökin keskimmäisen ohella paljon ja niillä hän leikkii pääasiassa koulupöytänsä ääressä. Tytön omasta pöydästä (oma vanhani) ei tullutkaan ollenkaan kuvaa (Ikean Hemnes-sarjan valkoisesta kirjoituslipastosta kuitenkin on kyse, ja se sijaitsee näin huoneen ovelta katsottuna heti oikealla nurkassa). On kyllä jonkinasteinen voittajafiilis, kun joku lapsista alkaa olla iässä, jolloin leluja ei enää niin levitellä. Ja vaikka huoneessa vallitsee pääosin (ainakin värimaailmassa) rauha ja harmonia, nukkekodissa puolestaan vallitseekin sitten yleensä aika hävityksenkauhistus. (Toisaalta sekin taitaa olla pienimmän veljen aikaansaannosta...)

 
(Raitapäiväpeitto & v.pun. pitsityynynpäällinen - Sisustus Country Heart, tähtiviltti - Ellos, puputyynyliina - H&M Home)

Nukkeneidit viettävät usein aikaansa tässä vanhassa nukensängyssä, jonka olen ostanut kirpputorilta joskus jo vuosia ennen lapsia.
Kolme-neljä vuotta takaperin sängyssä pötkötteli vielä vauvanukke hoidettavana,
mutta prinsessojen tulon myötä vauvaleikkejä harrastetaan enää leikkimökissä kesäaikaan. 
Talven pimeinä iltoina tuli virkattua näille nukeille pitkästä aikaa mekkojakin. Mukava oli tytön kanssa yhdessä pohdiskella millaisilla värityksillä ja pituuksilla kullekin mekot tehtäisiin. Meillehän on näitä nukkeja "siunaantunut" aikamoinen porukka (tässä siis murto-osa kokoelmastamme) ja vielä muutama tyttönen odotteleekin omaa mekkoaan. (Koukkua ja lankaa käteen vain siis... Ehkä vielä jonain päivänä on aika muotinäytökselle.)

(Lulu-istuintyyny - Niittylä Home)

Neiti haaveilee vuodekatoksesta sänkynsä ylle ja muutamanlaisia olemme netistä katsoneetkin. 
Vielä kuitenkin mietimme hankitaanko sellainen vasta sitten kun tämä huone on ihan vain neidin valtakuntaa.
Sellainen sänkykatos kyllä kruunaisi koko huonesuloisuuden ♥

***
Vappu lähestyy ja niin meän tulevan eskarilaisen synttäritkin. Vielä arvotaan pidetäänkö Minecraft-, Lego- vai kenties esimerkiksi Minion-synttärit. Voiton kaiketi vie pojan ehdoton lempparipeli Minecraft.
Vappua kuitenkin juhlitaan ensin ja simat onkin jo saatu pulloihin asti ;).
Hyvissä ajoin ollaankin ja laitettiinkin kerralla tuplasatsi (16litraa) että saadaan nautiskella tuota sokerilitkua mahdollisimman pitkä ajanjakso :D. Eh-eh. 

Leppoisia viikonlopun päiviä!
-H-

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Valmis!


Niin se vain vihdoin valmistui tämä virkattu mattokin lastenhuoneeseen. Projektin aloitin muutama viikko sitten, vaikka lopulta työhön varmaan meni itse asiassa vain ehkä noin viitisen päivää. Ohje on Lankava.fi:stä ja nimeltään tämä malli on ratasmatto.

Kyllä tällaisen maton virkkaus käy muuten kunnon työstä! Mulla ihan olkapäässä asti tuntui rasitus ja lihakset väsyi todella tässä puuhassa. Huh. Intoa olisi tehdä lisääkin näitä isompia mattoja (olisi tilausta useammassakin huoneessa), mutta nyt taitaa olla parempi pitää taukoa oman fyysisen kestävyydenkin vuoksi. Ajatuksena olisi kuitenkin kokeilla, kun aika on oikea, josko MINI-ontelokuteesta saisin virkattua uuden maton vessaan ilman suurempia rasitusvammoja. Vielä on sekin malli ihan pohdinnassa - ja valinnanvaraa kyllä löytyy :).


Kooltaan tästä matosta tuli aika kiva - jopa 130cm halkaisijaltaan. Virkkuukoukkuna oli koko 8, vaikka ihan hyvin olisi voinut kyllä tehdä kympillä. (Seuraava matto sillä sitten.) Tähän mattoon mulla meni 1kg tummanharmaata, noin 1,5 kiloa vaaleanharmaata ja lähes 2kg valkoista ontelokudetta. Kuteet kutistin ensin pesukoneessa 30 asteessa, joten pelkoa maton kutistumisesta enää tulevissa pesuissa ei ole.
Tykkään näistä virkatuista matoista kivan ulkonäön lisäksi juurikin siitä syystä, että ne on niin näppärä heittää koneeseen peseytyyn - toisin kuin monia muita mattoja...
 

Innostuin ottamaan muutamia kuvia maton lisäksi pojan puolelta täältä lastenkamarista.
Uusi matto sopii oikeastaan tähän keskimmäisen värimaailmaan paljon paremmin kuin tytön puoleen. Tarkoituksena onkin, kunhan vintti valmistuu ja poikien huone siirtyy/tehdään meidän nykyisen makkari/työhuoneemme tilalle, että tämä värimaailma olisi sitten se, jolla uuttakin huonetta sitten joskus lähdetään sisustamaan. Tykkään kovin nyt näiden vaaleiden värien (valkoisen ja vaaleanharmaan) kaverina ryhtiä tuovasta tummanharmaasta/mustasta sekä leikkisyyttä tuovasta punaisesta.

Kuvissa näkyy muuten myös se pöytä, jonka navetasta raahasin ja tammikuisessa postauksessa kerroinkin. Blogiin asti se ei ole tainnut kuitenkaan ennen tätä postausta päästä. Normaalisti pöydällä ei tosiaan ole ihan näin siistiä, vaan pikkulegorakennelmat on aikalailla sen valloittanut lähes kaikki päivät. Pöytä oli tosiaan alunperin sellainen tummanpunaruskea, joten melkoisen extreme makeoverin se saikin käsissäni. Laatikoiden vanhat avaimenreiät (avainta ei tallessa) peitin Ikeasta ostetuilla ja suhumaalilla maalaamillani kahvoilla.
(Pöytä on tosiaan vanha ja tämän talon peruja. Hauska teksti löytyi toisen laatikon takaosasta: "1934, 5k, 9p jäät menivät...")


Kiirettä pitelee ja jonkinasteinen kevätväsymyskin meinaa painaa.
Päivät tuntuu menevän niin vinhaa vauhtia ohitse ettei blogiin tunnu ehtivän, vaikka niin kovin haluaisikin. Iltaisinkin väsy tuntuu painavan sen verran, että ajatustoiminta tämän rouvan päässä on ihan seis. Harmittaa blogin puolesta, että joudun aikani nipistämään juuri täältä.

Elämäntilanne monin puolin tuntuu nyt tosiaan jotenkin haastavalta ja jaksamista kysytään. Onneksi kesä häämöttää jo nurkan takana ja kesäkuussa onkin tiedossa ihan kunnon rehellistä lomailua; päädyttiin nimittäin varaamaan yhdessä ystäväperheen kanssa neljän päivän kylpyläloma ja voi miten odotankin sitä innolla! :D

Voimahaleja kaikille ja reipasta viikonloppua!

P.S. Ja vitsit mitä mahtitsemppejä jätitte edelliseen postaukseen! Kiitos kaikille. Voin paljastaa teille sen verran, että kellarin vierailija (peltomyyrä!) on nyt siirtynyt toiseen paikkaan... Vintin häiriköstä ei tosin ole kuulo- eikä liiemmin näköhavaintojakaan, joten kyllä oli "kissojen" tärkeä palata kotiin.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Kissoja & hiiriä


 Seuraa säätiedotus: Lumimäellä riehuu myrskytuuli. Paistaa aurinko ja on niin lämpöistä. Sitten jo koittaakin vesisadekuuro. Aurinko paistaa jälleen kauniisti. Lumimäellä pakastuu. Sataa lunta oikein myräkkänä. Ja jälleen paistaa aurinko.
Se on kevät se! Näillä sääolosuhteilla on meillä menty viimeiset pari päivää.

Miehetön viikko lähenee loppujaan. Jee! Huomenna saan rakkaan kotiin - ja mikä parasta: ehkä talossa riehuvat (jätti)hiiret/myyrät/mitkälie(!?) saadaan vihdoin kiinni. Hui kauhistus! Nyt iltayöllä ravasi eräs pirtin päällä välipohjassa ja toisesta näin vilauksen pari päivää sitten kellarissa ja se oli kyllä liikaa. (Oli muuten iso, enkä osannut arvella oliko tämä vierailija myyrä vaiko hiiri tms.) Porkkanat sille kuitenkin olivat hyvin maistuneet. Porkkanat veinkin pois, jospa ei enää palaisi, mutta kappas vain(!) olikin pieni kasa miehen porakoneen irtonaisia kärkiä yms. (muttereita tms.) kähvelletty (potkittu ehkä jonnekin? Ei kai sentään kuljettaisi mihinkään?) porkkanoiden viereltä (tai siitä missä ne olivat aiemmin olleet) ja yksi kukkaruukku samaiselta hyllyltä myös tiputettu alas. Aamulla rappujen yläpäässä oli myös seinästä/lattiasta kaivettua muhaa ja eristysvilloja, joten jokin siellä elää ja oleilee. Joten joo(!) kyllä on ollut miestä ikävä! :D (Talvella olin pulassa lumen kanssa ja nyt muutaman jyrsijän...) Ihanhan tässä höperöksi ja vainoharhaiseksi on tullut. Isosiskoni nauroi, että heti alkaa tuholaiset (=hiiret) riehumaan kun isäntä (=kissa) poistuu talosta. Ja onhan meillä koirakin tosiaan ollut anoppilassa lomailemassa, joten ehkä se on paremmin se meän "pelottava kissa" :D!
Jotenkin vaan tuntuu, että onko tämä jyrsijöiden kimppahyökkäys nyt ihan sattumaa vai onko sillä tosiaan vaikutusta, että talossa on yleensä koira kotona... Toki ollaan varmasti oltu nyt myös paljon hiljaisempia, kun mies ei ole ollut täällä iltaisin kanssani keskustelemassa.


Palataanpas siihen säähän. Hauskasti kyllä on säätilat vaihdelleet. Onneksi nyt on pääsääntöisesti kuitenkin ollut plussan puolella ja pihatiekin alkaa olemaan enemmän sula kuin jäinen :D. Keskimmäisen kanssa ollaan viihdytty ulkona pieniä ojia sulaneelle lumelle tehden. Aika mukavaa tosiaan tuommoinenkin homma! Kiva seurata miten vesi virtaa pieniä tekemiämme uomia pitkin alas tienreunuksia ja niin edespäin pois tieltä.
Vaikka tänä aamuna olikin jälleen kovin koleaa, pääasiassa päivät kuitenkin ovat lämpöisiä, JOTEN nyt saa eteinen hiukan armahdusta vaateahdingostaan ja pistän optimistisesti toppavaatteet pyykkiin. Ja kyllähän viileinä päivinä saa kuitenkin aina fleeceä yms. välikausivaatetuksen alle, jos siltä tuntuu.

 

Tällä kertaa kuvia pirtistä vielä hiukan pääsiäistunnelmissa.
Oksat tosin lähtivät viikko sitten virpojien matkaan. Kauniisti olivat vitsat tuolloin täynnä suuria pajunkissoja ja koristeita ;).

Iloa viikonloppuun!
Ja hiirittömiä koteja kaikille :D.